Olen jo muutaman vuoden ajan pyörittänyt pientä IT-yritystä ja useasti miettinyt, kuinka projektikohtainen tieto kannattaisi kerätä talteen, jotta siitä olisi mahdollisimman paljon hyötyä tulevissa projekteissa ja uusien työntekijöiden kouluttamisessa. Pienessä IT-yrityksessä tiedon välittäminen ja tallentaminen on helppoa, kun jokaisella on oma pöytätietokone ja työkalujen tekeminen hoituu talon sisällä. Tosin tällöinkään ei ihmisten huonolle muistille ja viitseliäisyydelle ole juuri mitään tehtävissä. Vaikka teknisesti kaikki olisi helppoa, niin kotiin lähdön hetkellä tuntien kirjaaminen tuntuu olevan kovin vaikeaa, eikä tähän tunnu tepsivän kuin jatkuva asiasta muistuttaminen. Tuntiseuranta ja projektikohtainen kuluseuranta on kuitenkin kannattavan liiketoiminnan ehdoton edellytys.
Edellä mainitusta syystä olen tullut miettineeksi sitä, kuinka tiedon hallinnointi ja sen kerääminen on hoidettu isoissa ja keskisuurissa prosessiteollisuuden yrityksissä, kuten konepajoissa tai muissa vastaavissa yrityksissä.
Tiedon kerääminen sekä kerätyn tiedon käyttö ja hallinnointi korostuu entisestään konepajateollisuudessa tai muussa valmistukseen keskittyvässä teollisuudessa kahdestakin syystä. Tärkeimpänä syynä voidaan pitää sitä, että CE-merkintä tulee pakolliseksi teräsrakenteissa 1.7.2014 lähtien. CE-merkintäoikeuden myöntämiselle vaaditaan asianmukaisesti järjestetty henkilöiden, koneiden ja menetelmien kirjaaminen, seuraaminen ja hallinnointi. Lisäksi näiden tietojen tallennuksesta on huolehdittava asianmukaisesti. Tämä saattaa teettää hankaluuksia niin pienissä kuin suurissakin konepajoissa. Toinen tärkeä syy ja tiedonhallinnan tärkeyttä korostava asia on suurten ikäluokkien eläköityminen. Yli kaksi kolmasosaa suurista ikäluokista on jo jäänyt eläkkeelle ja jäljellä oleva vajaa kolmannes odottaa vuoroaan. Ovatko yritykset ottaneet talteen suurilla ikäluokilla olevan hiljaisen tiedon seuraavalle tuotantosukupolvelle, vai onko tämän äärimmäisen tärkeän tiedon siirtyminen jätetty oppipoikajärjestelmän ja puskaradion varaan?
Näistä kahdesta edellä mainitusta syystä CE-merkintäoikeuden myöntämisedellytykset asettavat ennalta hyvin tarkasti määrätyt rajat sille, mitä tietoa kerätään, milloin kerätään, mistä kerätään ja kuinka kerättyyn tietoon tulee suhtautua silloin, kun olosuhteet muuttuvat. Tiedon tallentaminen ja järjestäminen jää kuitenkin viime kädessä yrityksen omalle vastuulle, mutta kun toimitaan ennalta määrättyjen standardien mukaan, tiedon keräämiselle, hallinnoinnille ja jakamiselle on olemassa hyvä ohjeistus. Tässä yhteydessä on turha ottaa kantaa siihen, onko tämän tiedon kerääminen järkevintä tehdä virtuaalisesti pilveen, yrityskohtaisiin tiedonhallintajärjestelmiin vai perinteisesti paperimuotoon printattuna. Joissakin tapauksissa paperiversiot saattavat olla järkevin yksittäinen tapa tai ne voivat toimia varmuuskopioina. Jos yritys viestii merkittävässä määrin oman fyysisen toimipisteensä ulkopuolelle, virtuaalinen tallentaminen saattaa olla järkevintä. Joka tapauksessa, CE-merkintäoikeuden myöntäminen edellyttää, että teräsrakenteita valmistavat yritykset ottavat tiedon haltuun ja reagoivat saatuun tietoon, joka voi olla joko stabiilia tai muuttuvaa. CE-merkintä ei laajasta kattavuudestaan huolimatta ota kantaa itse viestintään tai koulutukseen, vaan antaa merkinnän piiriin kuuluvalle yritykselle ohjeet ja lailliset perusteet toimintansa jatkamiselle.
Viitaten hetki sitten mainittuun suurten ikäluokkien poistumiseen sekä omiin lähtökohtiini, haluan tässä blogissa esittää uuden idean, joka hyödyntää yritysten 3D-suunnitteluaineistoa, prosessikuvauksia tai tietomalleja ja jolla voidaan kerätä ja jakaa eläköityvän henkilökunnan tiedot sekä helpottaa viestintää ja yritysten henkilökunnan kouluttamista.
Raskaan teollisuuden tiedonhallinnasta ja viestinnästä puhuttaessa ei sovi ohittaa rakennusteollisuudesta tuttua BIM-mallinnusta (Building information modeling), jossa yksittäisen rakennuksen rakennusinformaatiota käsitellään kokonaisuutena, eli tietomallina. BIM-järjestelmässä päästään mielestäni kaikkein lähimmäs optimaalista tiedonjakoa. Siinä yhdistetään ja kuvataan suunnittelun eri osa-alueet ja niihin liittyvä informaatio yhtenä isona kokonaisuutena käyttäen koko rakennuksen elinkaaren kattavia objekteja 3D-muodossa. BIM-järjestelmä kuuluu nimensä mukaisesti rakennusteollisuuteen, eikä näin ollen sovellu suoraan prosessiteollisuuden tarpeisiin kuin ehkä yksittäisten laitteiden osalta. Suuria data- ja polygonimääriä sisältäviä BIM-malleja on myös äärimmäisen työlästä jakaa kolmansille osapuolille sähköisesti. BIM-mallit käsittelevät informaatiota objektien kautta joten hiljaisen suullisen tiedon liittäminen malleihin on äärimmäisen haastavaa.
Unohdetaanpa hetkeksi CE-merkintäohjeistukset sekä BIM-mallit kaikkine hienouksineen ja puutteineen, ja ajatellaan viestintää ja tiedonkeruuta vaihteeksi 3D-mallien ja mobiililaiteteknologian kautta.
Prosessiteollisuudessa voidaan hieman liioitellusti sanoa, että rakensipa yritys sitten koneen osia tai suuria linjastoja, kaikki koneet ja laitteet pultteineen ja liitoksineen on suunniteltu 3D-suunnitteluohjelmia (CAD) apuna käyttäen. Tästä 3D-suunnitteluaineistosta ei kuitenkaan oteta läheskään kaikkea potentiaalia irti. Mielestäni 3D-pohjaisella suunnitteluaineistolla olisi paljon enemmän annettavaa mm. koulutuksessa, markkinoinnissa ja tiedonkeruun saralla. Hyödyntääkö sinun yrityksesi tarpeeksi 3D-informaatiota esimerkiksi:
- huoltoseisokkien aikana
- järjestelmän tai laitteen käytön koulutuksessa
- laitteen tai järjestelmän käyttökokemusten keräämisessä
- markkinoinnissa
- koonnin tai huollon ohjeistuksissa
- asiakkaan tai henkilökunnan opastamisessa ja kouluttamisessa
- prosessikokonaisuuksien kuvaamisessa
3D-informaation hyödynnettävyyteen saadaan huomattavia parannuksia nykyaikaisella mobiililaitetekniikalla ja virtuaalisen esittämisen keinoin. Kun lisätään vielä esitystekniikkaan interaktiivisuus, saadaan koulutuksesta ja viestinnästä hyvin käyttäjäystävällistä ja jopa hauskaa. 3D-suunnitteluaineistossa piilee huikea potentiaali. Jotta se saadaan parhaiten hyötykäyttöön, tarvitaan vain hieman tahtoa, 3D-geometriaa, mobiililaite sekä asiansa osaava virtuaalipalveluita tarjoava yhteistyöyritys.
Esimerkki 3D-informaatiota hyödyntävän prosessin kulusta:
- Määritellään yrityksen viestinnän tai tiedonkeruun tarve
- Kerätään yrityksen oma suunnitteluaineisto yksiin kansiin
- Otetaan yhteys 3D-mobiiliratkaisuja tarjoavaan yritykseen (esim. Premode Oy)
- Optimoidaan 3D-suunnitteluaineisto mobiililaitteille yhteensopivaksi
- Ohjelmoidaan linjastoon tai laitteeseen halutut ominaisuudet, joita voivat olla:
- malliin tai mallin osaan liitettävä tekstinsyöttökenttä, jonka avulla tiedonkeruu kentältä tulee mahdolliseksi ja helposti hallittavaksi. Tätä ominaisuutta voidaan käyttää oman henkilökunnan tai jopa asiakkaiden kanssa.
- interaktiiviset huolto- tai koontiohjeet
- prosessin animointi yritysesittelytarkoituksessa
- interaktiiviset koulutusaineistot henkilökunnalle tai asiakkaalle
- Julkaistaan luotu sovellus joko yrityksen sisäiseen käyttöön tai ladattavaksi julkisista mobiilikaupoista
Yllä on kuvattu esimerkki, jossa prosessiteollisuusyritykselle luodaan linjastoa tai laitteen toiminallisuuksia kuvaava interaktiivinen mobiililaitesovellus. Sovellus ohjelmoidaan yrityksen oman 3D-suunnitteluaineiston perusteella ja aineisto optimoidaan mobiililaitteille yhteensopivaksi. Toisin sanoen lähdeaineisto muutetaan muotoon, jossa on halutut ominaisuudet ja jota on mahdollista katsella mobiililaitteella. Mobiililaitteen kautta esiteltävä laitekokonaisuus tai linjaston toiminta on tämän jälkeen käytettävissä joko yrityksen ulkoisessa tai sisäisessä viestinnässä sekä koulutus- tai markkinointikäytössä. Mobiililaitteen kautta on myös helppo kerätä käyttäjäkohtaista hiljaista informaatiota tekstikenttien ja muistiinpano-ominaisuuksien avulla, ja lähettää tiedot sitten suoraan tietokantaan raportointisovelluksen avulla.
Ei muuta kuin kaikki hyöty irti 3D-prosessikuvauksesta virtuaalimallien ja mobiililaitteiden tarjoamin eväin!
